Koulunkäynninohjaajat toivovat ammattinsa arvostuksen nostamista ja tasavertaisempaa asemaa koulumaailmassa muiden ammattilaisten rinnalla. Tämä käy ilmi Ammattiliitto Jytyn toteuttamasta kyselystä.
– Koulunkäynninohjaajilla on ratkaiseva ja vakiintunut rooli koulujen päivittäisessä oppilastyössä. Koulunkäynninohjaaja toimii opettajan rinnalla vastaamassa oppilaiden kouluarjen sujumisesta ja työskentelyrauhasta. Heidän työnsä jää kuitenkin usein muiden koulun ammattilaisten varjoon, sanoo Ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima.
Koulunkäynninohjaaja työskentelee koulussa yleisopetuksen luokassa tai erityisopetuksen pienryhmässä opettajan tai erityisopettajan työparina. Koulunkäynninohjaajien tuki on erityisen arvokasta niille oppilaille, jotka tarvitsevat paljon tukea koulupäivän aikana.
Ohjaajat ovat korvaamaton osa koulua, ja tämän pitäisi Voiman mielestä näkyä heidän arvostuksessaan eli palkkauksessa sekä esimerkiksi lomakäytännöissä.
– Keskustelua suomalaisen koulujärjestelmän inkluusiosta käydään nyt paljon. Inkluusion tavoitteena on tarjota kaikille oppilaille yhdenvertaista ja yksilöllistä opetusta heidän omista lähtökohdistaan ja heidän omassa lähikoulussaan. Tämän pitää näkyä myös koulunkäynninohjaajien aseman selkeänä parantamisena. Inkluusio ei toimi, jos ammattilaisista ei huolehdita, Voima toteaa.
Jytyn kyselystä käy ilmi, että koulunkäynninohjaajat toivoisivat nykyistä suurempia valtuuksia luokan turvallisen työskentelyn varmistamiseksi. Jopa 52 prosenttia vastaajista ohjaa päivittäin itsenäisesti oppilaita eri tilassa kuin vastuuopettaja. Väkivallan uhkaa kokee työssään viikoittain peräti 35 prosenttia vastaajista.
Vastaajista 90 prosenttia antaisi koulunkäynninohjaajille nykyistä suuremmat valtuudet poistaa opetusta häiritsevä esine oppilaalta ja 77 prosenttia haluaisi, että heillä olisi nykyistä suuremmat valtuudet poistaa häiritsevästi käyttäytyvä oppilas luokasta.
– Usein juuri koulunkäynninohjaaja ottaa kopin luokassa tapahtuvista häiriötilanteista. Ilman valtuuksia ei koulunkäynninohjaaja voi täysivaltaisesti toimia luokan työskentelyrauhan varmistamiseksi, Voima huomauttaa.
Jytyn kysely osoittaa, että koulujen loma-aikoihin liittyvät järjestelyt ovat valtakunnallisesti hyvin kirjavat. Vastanneista koulunkäynninohjaajista 19 prosenttia ilmoitti olevansa koulujen kesäloma-ajan vuosilomalla tai palkattomalla lomalla. Muihin työtehtäviin kesän ajaksi siirtyi 17 prosenttia vastaajista. Lomautetuksi joutui 13 prosenttia ja 15 prosentilla työsuhde päättyi lukuvuoden päättyessä.
Lisäksi alan villeistä kesäajan käytännöstä kertoo se, että 22 prosentilla vastaajista oli muita yhdistelmäjärjestelyitä kesän ajalle, kuten loman ja lomautuksen tai korvaavien töiden, vuosiloman ja palkattoman vapaan yhdistelmiä.
– Kesäajan tulojen epävarmuus aiheuttaa paljon huolta. Vaativaa ja erittäin tärkeää kasvatustyötä tekevien koulunkäynninohjaajien tulisi saada selkeämmät käytännöt kesäajan järjestelyiden osalta. Määräaikaisia työsuhteita ei saa käyttää, jos työvoiman tarve on pysyvä eli koulunkäynninohjaaja käytännössä työskentelee koululla lukuvuodesta toiseen, Voima sanoo.
Jytyn koulunkäynninohjaajille suunnattu jäsenkysely toteutettiin kesäkuussa 2022 ja siihen vastasi 277 jytyläistä koulunkäynninohjaajaa.
Lisätietoja Jytyssä:
Puheenjohtaja Jonna Voima, p. 050 591 2341, jonna.voima@jytyliitto.fi
Jyty on ammattiliitto, jonka jäsenet toimivat kunta-alalla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Jäsenistön suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ict-työ, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaali- ja terveysala, kirjastoala sekä kasvatus ja koulutus. Ammattiliitto Jyty on STTK:n jäsenliitto.