Ilmoittautuminen käynnissä
Maatalouslomitusorganisaatio on tehostanut toimintaansa omasta aloitteestaan. Koko maassa on ensi vuonna vain 12 paikallisyksikköä.
Lomitustoimen kehittämisseminaarissa huhtikuussa lähes kaikki osallistujat kiittelivät paikallisyksiköiden määrän vähentämistä neljäsosaan kymmenen vuoden takaisesta. Seminaarin paneelikeskustelussa tulivat esille muutokset hyvät puolet mutta myös haasteet.
Uusien yksiköiden rakentamisessa konsulttina toiminut Marja-Leena Rautaparta MPS Prewise Oy:stä muistutti, että muutokset saattavat aluksi pelottaa työntekijöitä.
– Ihmiset tarvitsevat erilaisen määrän muutostukea. Tällaisissa tilanteissa kannattaisi hyödyntää työnohjausta.
Ihmiset tarvitsevat erilaisen määrän muutostukea. Tällaisissa tilanteissa kannattaisi hyödyntää työnohjausta.
Lomatoimen johtaja Heli Aamuvuori Iisalmen kaupungista kertoi, että työnohjauksesta on ollut ainakin heidän yhdistymisprosessissaan paljon hyötyä. Työnohjaukseen on voinut käyttää Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen myöntämää yhdistymistukea.
Lomituspalvelujohtaja Pirjo Mäntynen Vehmaalta kommentoi, että keskustelun tarve muutosprosessin aikana on valtava ja sille on järjestettävä aikaa. Vehmaan uusi yksikkö aloitti vuodenvaihteessa, mutta edelleen prosesseja hiovia Teams-kokouksia pidetään lähes päivittäin.
Iso haaste uusien paikallisyksiköiden rakentamisessa on panelistien mielestä se, että kaikki joutuvat tekemään kahta päällekkäistä työtä: uutta pitää suunnitella ja rakentaa, mutta samaan aikaan palvelun pitää toimia moitteetta vanhoissakin yksiköissä.
Maatalouslomittajat ry:n puheenjohtaja Anne Ahola muistutti, että lomittajat kannattaa ottaa mukaan kaikkiin suunnittelutyöryhmiin. Lomittajilla on monia käytännön työstä kertyneitä kokemuksia, jotka helpottavat hallinnonkin työtä.
Lomituspalvelujen olisi tärkeää brändätä itseään kunnan organisaatiossa, sillä lomitusyksiköiden budjetti lomituksen vastuukunnissa on ensi vuonna jo keskimäärin 12 miljoonaa euroa.
– Olisi hyvä saada lomituspalvelut omaksi osastokseen kunnan organisaatiossa. Se tehostaisi toimintaa, hallintoa ja taloutta ja nostaisi myös lomituspalveluiden arvostusta, lomituspalvelujohtaja Taina Blomqvist Etelä-Suomen Lomituspalveluista näkee.
Koronapandemia jätti jälkensä paikallisyksiköidenkin toimintaan. Etätyöskentelyn aikana kävi selväksi, että työnjohtotehtävät voidaan hoitaa hajautetusti kotoa tai muista etätoimistoista. Jatkossakin 12 keskustoimistossa on koko ajan päivystys, jotta lomittajat voivat hakea toimistolta työvaatteita ja maatalousyrittäjätkin voivat halutessaan asioida siellä.
Joissain yksiköissä, kuten Kurikassa, haluttiin säilyttää kaikki entiset palvelupisteet. Sastamalassa päädyttiin vain yhteen palvelutoimistoon.
Asiakkaat eivät ole esittäneet toiveita paikallisten toimipisteiden säilyttämisestä.
– Sovimme, että tiistaisin kaikki hallintohenkilöt ovat Sastamalan toimistolla. Muuten saa tehdä etätöitä omien tarpeiden mukaan. Asiakkaat eivät ole esittäneet toiveita paikallisten toimipisteiden säilyttämisestä, lomituspäällikkö Sakari Eerola kertoo.
53 kunnan ja kaupungin aluetta hoitava Etelä-Suomen Lomituspalvelut on hankkinut kaikkien esimiesten kotitoimistoihin työpöydät, tuolit ja paperisilppurit.
Palkkojen harmonisointi ei ole tuottanut missään yksikössä ongelmia. Harmonisointi olisi sekä hallinnon että lomittajien mielestä hyvä saada valmiiksi jo ennen uuden yksikön aloittamista.