Hallitus aikoo todella tyrkätä investoinnit vauhtiin. Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) totesi keskiviikkona, että Suomessa on jo kymmenen vuoden investointivaje. Tähän saakka meillä on ministerin mukaan investoitu seiniin eikä tutkimukseen, tuotekehitykseen ja koneisiin.
Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki nimitettiin selvitysmieheksi hakemaan ratkaisuja investointien jouduttamiseksi. Valmista pitäisi olla syyskuun alkuun mennessä. Lintilä huomautti, että investointien tulokset näkyvät vasta 15 - 20 vuoden kuluttua.
Hän mainitsi, että edellisellä hallituskaudella Suomi sai kilpailijamaita kiinni kustannuksissa. Tuottavuudessa häviämme edelleen Ruotsille ja Saksalle.
Väyläinvestointeihin palataan Lintilän mukaan viimeistään budjettiriihessä.
Ministeriön budjettiehdotuksessa lisätään merkittävästi työllisyysrahoitusta. Hallituksen mukaan julkisen talouden tulisi olla tasapainossa vuonna 2023. Tasapaino saavutetaan nostamalla työllisyysaste 75 prosenttiin. Jollei se onnistu, luvatuista korotuksista ei voida pitää kiinni, keskiviikkona todettiin.
Budjettiehdotuksen loppusumma on 57 miljardia euroa, ja ehdotus on 2,3 miljardia alijäämäinen. Uutta lainaa otetaan noin puoli miljardia.
Lintilä perustelee velanottoa sillä, että hallitus satsaa heti alkuun reippaasti työllisyyteen, mikä pitää kansantalouden kasvu-uralla.
Ainakin kaksi merkittävintä ratkaisua, työllistämistoimet ja investointiohjelma, jätettiin ratkaistaviksi syyskuun puolivälin budjettiriiheen. Lisäksi ratkaisu yritystukien leikkaamisesta 100 miljoonalla jää riiheen, samoin ministeriöiden ehdotukset ns. tulevaisuusinvestoinneiksi.
Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat valtiovallan kanssa mm. työperäisestä maahanmuutosta, kohtaanto-ongelmasta, palkkatuesta ja työttömyysturvasta. Kolmikantaisten esitysten pitää olla valmiit budjettiriiheen mennessä.
Valtiovarainministeriön ehdotuksessa mainitaan, että työttömyysturvakautta lyhennetään viikolla. Lintilän mukaan se merkitsisi 12 000 henkilötyövuotta. Taustakeskusteluissa on todettu, että viikon lyhennys tasaisi työttömyysmenoja, kun aktiivimallin leikkuri poistetaan.
Pätevän työvoiman saanti on ministeriön mukaan jo vakava ongelma. Vaikka yhtä työpaikkaa kohden on neljä työtöntä, osaajia ei löydy. Lintilän mukaan hallitus paneutuu varsinkin osatyökykyisten ja ikääntyneiden työllistymiseen.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà huomautti tuoreeltaan, että jos hallitus haluaa tuloksia, niin palkkatuen 10 miljoonan ja te-toimistojen 15 miljoonan euron lisäysten pitäisi olla selvästi suurempia. Näillä satsauksilla ei Lainàn mukaan päästä pohjoismaiselle työllisyystasolle.
Saman huolen ilmaisi palkansaajakeskusjärjestö SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta. Hänen mukaansa hallituksen on löydettävä budjettiriihessä keinot vahvistaa työttömien palveluita.
Pieni- ja keskituloisten ansioverotusta kevennetään VM:n ehdotuksen mukaan 200 miljoonalla eurolla. Ulkomailta Suomeen tulleiden ns. avainhenkilöiden väliaikainen verohelpotus muutetaan pysyväksi ja verotuksen tasoa lasketaan. Sen sijaan suurituloisten ns. raippavero pysyy voimassa koko hallituskauden.
Kotitalousvähennystä ja asuntojen korkovähennystä pienennetään.
Veronkorotuksia tulee tupakalle, virvoitusjuomiin ja liikennepolttoaineisiin.
SAK:n Kaukorannan mukaan hallituksen olisi kannattanut vahvistaa valtion taloutta verottamalla pääomia ja varallisuutta nykyistä enemmän. Toisaalta hän ymmärtää hallituksen varovaisuuden synkkenevässä suhdannekehityksessä.
Hallituksen tulee SAK:n mielestä tehdä tarkemmat laskelmat veromuutosten vaikutuksista. Valmisteverokorotukset osuvat suhteellisesti kovimmin pienituloisiin.
Lintilä mainosti budjettiehdotusta toteamalla, että se lisää luottamusta ja turvallisuutta. Erityisesti halutaan parantaa perheiden, opiskelijoiden ja ikäihmisten asemaa.
Opiskelijoiden asemaa kohennetaan siten, että opintotukeen tulee indeksi- ja huoltajakorotukset. Lapsilisien yksinhuoltajakorotus nousee 10 eurolla kuukaudessa.
Pienituloisten eläkeläisten eläkkeitä korotetaan siten, että noin 1 000 euron eläkkeeseen tulee 50 euron korotus. Korotus laskee asteittain niin, että se ei koske yli 1 400 euron kuukausieläkkeitä.
Poliisien määrää ja koulutusta lisätään siten, että poliisin vahvuus nousee takaisin 7 500 henkilötyövuoteen.
UP/Birgitta Suorsa
Lue lisää VM:n sivulta:
https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/luottamusta-ihmisille-ja-yrityksille