Hallitus päätti puoliväliriihessä jatkaa valmistelua TE-palvelujen siirtämiseksi kunnille. Maaliskuun alussa käynnistyneissä työllisyyden kuntakokeiluissa tavoitellaan eri palveluiden parempaa yhteensovittamista ja tehokkaiden palveluiden löytämistä. Palvelut siirtyvät kokonaan kunnille vuoden 2024 aikana. Siirron yhteydessä kunnille luodaan rahoitusmalli, joka kannustaa niitä kehittämään toimintaansa työllisyyttä edistäväksi siten, että uudistuksella saavutetaan 7 000–10 000 lisätyöllistä.
Hallitus on aiemmin päättänyt toimenpiteistä, joilla tavoitellaan 31 000-33 000 lisätyöllistä. Puoliväliriihessä päätettävillä toimenpiteillä tavoitellaan 40 000–44 500 lisätyöllistä. Hallituksen tavoitteena on, että vuosikymmenen puolivälissä työllisyysaste on 75 prosenttia.
Hallitus päätti puoliväliriihessä perustaa erityistehtäväyhtiön, "Välittäjä Oy:n", joka palkkaa osatyökykyisiä pidempikestoisiin työsuhteisiin. Yhtiölle asetetaan tavoitteeksi, että osa työntekijöistä työllistyy lopulta muun työnantajan palvelukseen avoimille työmarkkinoille.
Hallituksen esitys uudeksi erityistehtäväyhtiöksi on tarkoitus antaa vuoden 2022 talousarvioesityksen yhteydessä. Yhtiötä on tarkoitus pääomittaa Suomen kestävän kasvun ohjelmasta 20 miljoonalla eurolla. Tämän lisäksi valtiontalouden kehyksistä varataan valtionavustuksena 10 miljoonaa euroa vuodessa. Välittäjä Oy:n perustamisen työllisyysvaikutuksen arvioidaan olevan 1 000 lisätyöllistä.
Palkkatuen enimmäismäärän nostaminen 70 prosenttiin tukee hallituksen mukaan osaltaan osatyökykyisten työllistymistä. Hallitus on jo aikaisemmin päättänyt edistää heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä julkisten hankintojen vauhdittamisohjelmalla, jossa kuntia tuetaan asettamaan ostopalveluihinsa sosiaalisia kriteerejä esimerkiksi pitkään työttömänä olleen tai osatyökykyisten työllistämiseksi.
Hallitus laatii työ- ja koulutusperusteiselle maahanmuutolle syksyn budjettiriiheen 2021 mennessä tiekartta, jossa määritellään visio, tarkennetut tavoitteet ja toimenpiteet työvoiman ja opiskelijoiden maahanmuuton pitkäjänteiseksi edistämiseksi. Myös onnistunut kotoutuminen tukee työllisyyttä.
Painopisteenä työperäisessä maahanmuutossa ovat hallitusohjelmassa mainitut työvoimapulasta kärsivät alat sekä tki-toiminnan kärki- ja kasvualojen kannalta olennaiset erityisosaajat, opiskelijat ja tutkijat. Hallitus edistää myös yrittäjien ja sijoittajien maahanmuuttoa.
Hallituksen tavoitteena on, että 50 000 työperäisen maahanmuuttajan kokonaislisäys toteutuu vuoteen 2030 mennessä.
Työ- ja elinkeinoministeriön toimien lisäksi työllisyyden kehittymistä tuetaan kokonaisuudella, johon kuuluvat mm. työkykyohjelman laajentaminen, työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspoissaolojen ennaltaehkäisy sekä kotona lapsia hoitavien vanhempien työllisyyden edistäminen.
Lisäksi hallitus on päättänyt vahvistaa jatkuvan oppimisen uudistuksen toimenpiteitä osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Tarkoituksena on uudistaa työikäiselle väestölle suunnattuja osaamispalveluja, kehittää työelämän muutosten ennakointia sekä kohdentaa koulutusta ja ohjausta erityisesti rakennemuutosaloille sekä aliedustetuille ryhmille. Ohjauksella ja osaamiskartoituksen malleilla ehkäistään virtaa työttömyyteen ja työvoiman ulkopuolelle ja parannetaan yksilökohtaisten koulutuspanostusten vaikuttavuutta.
Lue lisää: