Me ammatillista koulutusta sekä työ- ja elinkeinoelämää edustavat järjestöt olemme huolissamme siitä, että ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat leikkaukset jatkuvat. Tämä lisäisi työelämän pulaa ammattiosaajista ja vaarantaisi talouskasvun.
Hallitus leikkasi vuonna 2024 ammatillisen koulutuksen rahoitusta 120 miljoonalla eurolla, mikä heikentää koulutuksen järjestäjien toimintaedellytyksiä. Leikkaukset vaarantavat alueellisen koulutustarjonnan riittävyyden, kaventavat jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia ja heikentävät huoltovarmuutta. Uhkana on, että yritykset, kunnat ja hyvinvointialueet eivät saa tarvitsemiaan ammattiosaajia. Työelämä kärsii jo nyt osaajapulasta.
Koulutustason nosto edellyttää, että yhä useampi ammatillisen tutkinnon suorittanut nuori jatkaa korkeakouluun. Perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen siirtyvillä tulee olla riittävät valmiudet saavuttaa työelämässä vaadittava ammattitaito sekä jatkaa korkeakouluopintoihin. Riskinä on myös, että vieraskielisten (19 prosenttia opiskelijoista) potentiaali jää korkeakoulujen ulkopuolelle, mikäli koulutusjärjestelmä ei tunnista heidän mahdollisuuksiaan. Väylän ammatillisesta koulutuksesta korkea-asteelle on toimittava sujuvasti.
Vuonna 2023 ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa oli lähes joka viides 20-29-vuotiaista. Tärkeää on tarjota kaikille mahdollisuus ammattiosaamiseen. Ammatillinen koulutus kantaa merkittävän yhteiskuntavastuun niistä opiskelijoista, jotka tarvitsevat tavanomaista enemmän tukea. Koulutus vähentää työttömyys- ja syrjäytymisriskiä, lisää tuottavuutta ja ylläpitää yhteiskuntarauhaa.
Ammatillista koulutusta kehitetään jatkuvasti. Rahoitukseen, oppimisen tukeen ja toiminnanohjaukseen tehtävät uudistukset parantavat laatua ja vaikuttavuutta. Onnistumisen edellytyksenä on, että koulutuksen järjestäjillä on riittävät toiminnalliset ja taloudelliset resurssit vastata yksilöiden ja työelämän osaamistarpeisiin.
Suurin osa ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on aikuisia. Ammattiosaajat tarvitsevat myös tulevaisuudessa mahdollisuuksia vaihtaa työuralla suuntaa tai hankkia lisää osaamista mm. ammatti- ja erikoisammattitutkinnoilla sekä hyödyntämällä oppisopimusta.
Työurien pidentyessä ja työelämän vaatimusten muuttuessa osaamisen jatkuva kehittäminen on välttämätöntä. Tarpeet kasvavat nopeammin kuin niihin suunnattu rahoitus. Kustannuksia ei voi jättää vain työntekijöiden tai työnantajien vastuulle.
Yli puolet ammatillisen koulutuksen järjestäjistä pitää todennäköisenä, että hallituksen jo tekemien leikkausten takia säästö- tai sopeutustoimia joudutaan aloittamaan tai käynnistämään uudelleen vuoden 2025 aikana. Leikkaukset osuvat erityisen kipeästi jatkuvaan oppimiseen ja työelämän tarpeisiin. Lisäleikkaukset vaarantaisivat ammatillisen koulutuksen toimintaedellytykset.
Koulutuksesta ei pidä leikata.
Helsingissä 19.2.2025
Ammattiliitto Jyty ryAmmattiliitto ProAmmattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ryAutoalan Keskusliitto ryElinkeinoelämän keskusliitto EKElinkeinoelämän Oppilaitokset EOL ryElintarviketeollisuusliitto ryEnergiateollisuus ryFinlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rfJulkisten ja hyvinvointialojen liitto JHLKaupan Liitto ryKemianteollisuus ryKeskuskauppakamariKiinteistötyönantajat ryKirkon työmarkkinalaitosKunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KTMatkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ryMaa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTKMetsäteollisuus ryOpetusalan Ammattijärjestö OAJ ryPalvelualojen ammattiliitto PAM ryPalvelualojen työnantajat PALTA ryRakennusliitto ryRakennusteollisuus RT rySivistysala rySTTK ryTeknologiateollisuus ryTeollisuusliitto rySuomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI rySuomen Ammattikoulutuksen Johtajat SAJO rySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK rySuomen Isännöintiliitto rySuomen KuntaliittoSuomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer rySuomen Opiskelija-Allianssi – OSKU rySuomen Oppisopimusosaajat rySuomen Yrittäjät ryViherympäristöliitto ry
Lisätiedot:
Peter Pahlman, asiantuntija, peter.pahlman@amke.fi, 040 015 1324, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry