Tällä sivulla vastataan Jytyn jäsenten uusimpiin usein esittämiin kysymyksiin lomautuksista ja irtisanomisista koronavirusepidemian takia. Tarvittaessa listaa päivitetään tarpeen mukaan.
Lisätietoja antavat Jytyn omat luottamusmiehet, alueelliset toimipisteet ja liiton edunvalvontaosasto sähköpostitse tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi tai palvelunumeroista.
Päivitetty 11.3.2021.
Lomautus on joko toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen. Työnantaja voi peruuttaa lomautuksen ennen lomautuksen alkamista. Näin ollen peruuttaminen on mahdollista vielä lomautusilmoitusajalla. Lain mukaan toistaiseksi voimassa olevan lomautuksen päättymisestä on ilmoitettava viimeistään 7 päivää aiemmin. Puolestaan määräaikainen lomautus päättyy vasta lomautusilmoitukseen merkittynä päivänä, jos työnantaja ja työntekijä eivät yhdessä sovi aikaisemmasta työhön paluusta. Jos työnantaja ehdottaa työntekijälle lomautuksen päättämistä ennen määräajan päättymistä, eikä työntekijä suostu palaamaan töihin, tulee ottaa huomioon työttömyysturvalain mukainen työntekijälle asetettava karenssi työstä kieltäytymisestä.
Työsopimus- ja yt-laissa oli väliaikaisia muutoksia lomautusten helpottamiseksi mm. lomautusilmoitus- ja yt-neuvotteluaikojen osalta. Muutokset olivat voimassa 1.4.2020 – 31.12.2020. Ko. Muutokset eivät ole enää voimassa vuoden 2021 puolella.
Koronavirusepidemia voi muodostaa lomautusperusteen. Automaattista se ei kuitenkaan ole, vaan lainsäädännössä asetettujen kriteerien on täytyttävä myös koronavirusepidemian aikana.
Lomauttaminen on mahdollista sekä taloudellisella tai tuotannollisella irtisanomisperusteella että silloin, jos työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta voida kohtuudella järjestää. Tilapäisyydestä on kyse, jos lomautuksen arvioidaan kestävän enintään 90 päivää.
Suomen hallitus on vedonnut kuntiin, jotta ne eivät lomauttaisi henkilöstöään koronavirusepidemian aikana.
Lomautus tarkoittaa työn tekemisen ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä. Työsuhde jatkuu lomautuksen päätyttyä entisen kaltaisena.
Lomautus voidaan toteuttaa myös osittaisena, eli lyhentämällä työaikaa tai vähentämällä viikoittaisten työpäivien määrää.
Sekä yksityisellä että kuntasektorilla on annettava kirjallinen neuvotteluesitys viimeistään viisi päivää ennen yt-neuvotteluiden alkamista. Sen jälkeen on käytävä yt-neuvottelut.
Säännöllisesti vähintään 20 henkeä työllistävän yksityissektorin työnantajan on ennen lomauttamista käytävä yhteistoimintaneuvottelut, joiden kesto on vähintään 14 päivää silloin, kun työnantajan harkitsemat lomauttamiset kestävät enintään 90 päivää. Neuvotteluja on käytävä vähintään kuuden viikon ajan silloin, kun työnantajan harkitsemat lomauttamiset kestävät yli 90 päivää.
Kunnallisen työnantajan on ennen lomautuksia käytävä yhteistoimintaneuvottelut, joiden vähimmäiskesto on 14 päivää lomautuksien kestäessä enintään 90 päivää. Työnantajan harkitsemien lomautuksien kestäessä yli 90 päivää, täytyy neuvotteluja käydä vähintään kuuden viikon ajan.
Kuntien yt-lain 15 §:n ja yritysten yt-lain 60 §:n mukaan yhteistoimintaneuvottelujen käymistä voidaan poikkeuksellisesti erityisen painavista syistä lykätä, jolloin lomautuksesta voidaan ilmoittaa jo ennen yt-neuvotteluita. Yt-neuvottelut on käynnistettävä viivytyksettä, kun perustetta poiketa neuvotteluvelvollisuudesta ei enää ole.
Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat olleet koronaepidemian alkaessa yhtä mieltä siitä, että koronaviruksesta aiheutuva yrityksen tuotteiden tai palveluiden kysynnän äkillinen ja voimakas heikkeneminen, jonka seurauksena yritykselle syntyy tarve lomauttaa merkittävä osa yrityksen työntekijöistä, voisi muodostaa yritysten yt-lain 60 §:ssä säädetyn poikkeustilanteen. Kuitenkin tässä vaiheessa koronaepidemiaa on vaikeaa perustella sitä, että koronavirus olisi enää erityisen painava syy yhteistoimintaneuvotteluiden lykkäämiseksi, jota ei olisi tiedetty ennakkoon. Tämän pykälän soveltamista tulee siis harkita tapauskohtaisesti.
Kuntien yt-laista ei ole vastaavaa linjausta. Jytyn kanta on, ettei kuntien yt-lain 15 §:ä voida tässä tilanteessa soveltaa.
Yt-neuvotteluiden päätyttyä työnantajan on ilmoitettava työntekijälle lomautuksesta etukäteen annettavalla lomautusilmoituksella. Lomautusilmoituksesta tulee käydä ilmi, että lomautuksen peruste on taloudelliset ja/tai tuotannolliset syyt.
Lomautusilmoitus on annettava työntekijälle tiedoksi henkilökohtaisesti (tai kirjeitse/sähköisesti) viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista.
Kuntasektorilla lomautusilmoitusaika on KVTES:n mukaisesti yksi kuukausi.
Palkanmaksun keskeyttäminen 14 päivän kuluttua ja lomautus ovat kaksi eri asiaa.
Palkanmaksun keskeyttäminen perustuu työsopimuslain 2 luvun 12 pykälään, jonka mukaan työntekijällä on oikeus saada palkkansa enintään 14 päivältä silloin, kun hän on estynyt tekemästä työtään työpaikkaansa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä ja työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi.
Jotta palkanmaksun keskeyttäminen olisi mahdollista, on työnteon estyttävä kokonaan. Säännöstä voidaan soveltaa vain, jos työntekijällä ei ole etätyömahdollisuutta eikä valtioneuvoston päätösten seurauksena myöskään mahdollisuutta työskennellä omalla työpaikallaan tai työnantajan muissakaan tehtävissä. Jytyn kannan mukaan em. edellytykset eivät lähtökohtaisesti täyty ainakaan kuntasektorilla.
Huom. Se, että työnantajalle aiheutuu koronavirusepidemiasta taloudellista ahdinkoa tai esimerkiksi asiakkaiden vähyyttä, ei tarkoita työnteon estymistä. Em. palkanmaksun keskeytymisen säännöstä ei voida näissä tilanteissa soveltaa mutta työntekijä voidaan lomauttaa normaalilla lomautusmenettelyllä silloin, kun lomautusperusteet täyttyvät.
Jos palkanmaksu keskeytetään työnteon estyttyä kokonaan, kyseessä on työttömyysturvalain näkökulmasta lomautukseen rinnastettava tilanne ja palkanmaksun päätyttyä voi muodostua oikeus työttömyyskorvaukseen. Ilmoittaudu heti työnteon keskeydyttyä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon.
Yksityinen työnantaja saa lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän ainoastaan silloin, kun tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.
Kunnallinen työnantaja saa lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän ainoastaan silloin, kun tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.
Määräaikaisessa virkasuhteessa oleva voidaan lomauttaa vain, jos virkasuhde on jatkunut keskeytyksessä vähintään kuusi kuukautta.
Lomautus on aina työnantajan yksipuolinen toimenpide, joten lomautuksesta ei kannata sopia.
Sopimalla omasta lomauttamisesta työntekijällä on riski siitä, että ei saa työttömyyskassasta ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Älä siis tee sopimusta lomautuksesta, vaan edellytä työnantajan yksipuolisesti antamaa lomautusilmoitusta.
Poissaoloon sovelletaan sitä perustetta, jonka nojalla olet ensisijaisesti pois työstä. Tätä kutsutaan aikaprioriteettiperiaatteeksi.
Koska sairauslomasi on alkanut ennen lomautusilmoituksen vastaanottamista, on ensisijainen poissaoloperusteesi sairausloma. Saat siltä ajalta normaalisti sairausajan palkan. Lomautus voi alkaa vasta sairauslomasi päätyttyä.
Jos olisit ensin saanut lomautusilmoituksen ja vasta sen jälkeen sairastunut, olisi ensisijainen poissaoloperusteesi lomautus, jolloin lomautus alkaisi ilmoitetun mukaisesti.
Koeaikapurku ei ole mahdollinen tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla.
Työntekijän takaisin ottaminen tarkoittaa työnantajan velvollisuutta tarjota työtä tuotannollisilla / taloudellisilla syillä irtisanomalleen työntekijälle, mikäli työnantaja tarvitsee uuden työntekijän samoihin tai samankaltaisiin töihin kuin mitä irtisanottu työntekijä teki. Takaisinottovelvollisuuden kesto on neljä kuukautta. Jos työsuhde on kestänyt ennen sen päättymistä vähintään 12 vuotta, on takaisinottovelvollisuus kuitenkin kuusi kuukautta.
Yksityisellä sektorilla takaisinottoaikaa pidennettiin väliaikaisesti huhti-joulukuussa 2020 yhdeksään kuukauteen. Mikäli työntekijän työsuhde on päättynyt koronaepidemiasta johtuvista taloudellisista syistä ko. aikana, on työnantajalla takaisinottovelvoite yhdeksän kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen.
Väliaikainen muutos ei koskenut julkista sektoria. Kuntasektorilla takaisinottoaika ei muuttunut eli se oli työsuhteen pituudesta riippuen neljä tai kuusi kuukautta.
Luottamusmiehen voi lomauttaa ainoastaan, jos hänen tekemänsä työ loppuu kokonaan, eikä työnantaja voi järjestää mitään muuta ammattitaitoa vastaavaa tai muutoin sopivaa työtä. Lähtökohta on, että luottamusmies lomautetaan viimeisenä.
Ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon viimeistään lomautuksesi ensimmäisenä päivänä.
Kuntasektorilla lomautus on vuosilomien kertymisen kannalta työssäolon veroista aikaa enintään 30 kalenteripäivää kerrallaan.
Yksityissektorilla sovelletaan pääsääntöisesti vuosilomalakia, jonka mukaan vuosilomaa kertyy lomautuksen aikana 30 ensimmäiseltä työpäivältä.
Jos lomautus on osa-aikainen eli se on toteutettu työaikaa lyhentämällä, kertyy vuosilomaa enintään kuudelta kuukaudelta kerrallaan.
Ensimmäisenä työntekijän tulee olla yhteydessä työpaikan luottamusmieheen, joka osaa auttaa työntekijää asiassa. Luottamusmiehen on hyvä tietää asiasta, ja luottamusmies tarvittaessa tuo tapauksen liiton hoidettavaksi.
Ellei työpaikalla ole luottamusmiestä, ole yhteydessä Jytyn aluetoimistoon.