Teksti: UP/Tiina TenkanenVaihtelevasti työtunteja viikossa tekevien nollatuntisopimuksella työskentelevien asemaa parannetaan. EU-komissio, Euroopan parlamentti ja EU-jäsenmaat ovat helmikuussa päässeet periaatteelliseen sopuun työolodirektiivistä.
Direktiiviä sovellettaisiin työntekijöihin, jotka työskentelevät keskimäärin kolme tuntia viikossa ja 12 tuntia neljässä viikossa. Soveltamisalaan kuuluisivat myös näennäisyrittäjät, joita on valtaosa esimerkiksi ruokaläheteistä. Niin sanottuja itsensä työllistäviä säädös ei koskisi.
Työnantajan tulisi ilmoittaa nollatuntisopimukseen sitoutuneelle työntekijälleen etukäteen työskentelyajat kellonajan tarkkuudella.
Työntekijälle ei koituisi seurauksia, jos hän kieltäytyisi töistä siksi, että työnantaja ei ole noudattanut näitä sääntöjä. Työntekijä voisi kieltäytyä työstä myös silloin, jos tarjotut työtunnit ovat sovitun työajan, esimerkiksi virastotyöajan, ulkopuolella. Jos työnantaja peruu tarjoamansa työtunnit liian myöhään, ne pitäisi korvata työntekijälle.
EU-maissa on yhä enemmän työntekijöitä, joiden työsopimuksessa ei ole taattu lainkaan työtunteja ja joiden työn määrä ja siten ansiotaso ovat siksi hyvin epävarmalla pohjalla. Arvioiden mukaan 200 miljoonaa eurooppalaista hyötyisi nyt lopullista vahvistusta vailla olevasta direktiivistä.
Suomen palkansaajat ovat ajaneet työolodirektiiviin työajan vakiintumismallia. Sen mukaan työntekijällä olisi oikeus saada tietty määrä vähimmäistunteja, kun hän on työskennellyt työnantajan palveluksessa määrätyn ajan.
Pääsääntöisesti direktiivillä haluataan estää kokonaan nollatuntisopimukset EU:n jäsenmaissa, jos niiden käyttöön ei ole perusteita tai niitä käytetään väärin.
Työntekijän ja työnantajan täytyisi sopia työsuhteesta kirjallisesti. Sopimuksessa tulisi mainita työtehtävistä, sopimuksen pituudesta ja palkasta.
Koeajan pituus on määritelty direktiivissä kuudeksi kuukaudeksi, ellei työn luonne vaadi pidempää koeaikaa.
Esitys työolodirektiivistä on hyväksyttävä vielä Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. Suomalaisten palkansaajakeskusjärjestöjen EU-toimijan FinUnionsin johtajan Aleksi Kuusiston mukaan olisi poikkeuksellista, jos kolmikantaneuvotteluissa hyväksyttyä esitystä direktiiviksi ei lopulta hyväksyttäisi.
Parlamentin enemmistö on tukenut esitystä. Keskustaoikeistolainen EPP ja konservatiivien ja reformistien ECR äänestivät parlamentin kantaa vastaan.