Työntekijän työntekopaikkaan vaikuttaa se, missä työ sijaitsee. Hyvinvointialueella työ voi olla sellaista, että sitä voi tehdä vain yhdessä tai useassa toimipaikassa, tai se voi soveltua tehtäväksi etätyönä esimerkiksi kotona.
Työntekopaikasta sovitaan työsopimuksessa. Jos työnteon keskeiset ehdot, kuten työntekopaikka, eivät käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta, työnantajan on työsopimuslain mukaan annettava työntekijälle kirjallinen selvitys. Selvityksestä on käytävä ilmi muun ohella työntekopaikka tai, jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa tai on vapaa määrittämään oman työntekopaikkansa. Selvityksen antamisvelvollisuuteen on poikkeuksia.
Käytännössä työsopimusten kirjaukset työntekopaikasta vaihtelevat. Työsopimuksen työntekopaikkaa koskevan ehdon sanamuoto vaikuttaa siihen, millä perusteella työnantaja voi määrätä työntekijän toiseen työntekopaikkaan. Jos työsopimuksessa on sovittu tietystä kiinteästä työntekopaikasta, työsopimuksen ehto sitoo työsopimuksen molempia osapuolia. Tällöin työnantaja ei lähtökohtaisesti voi muuttaa ehtoa yksipuolisesti ilman irtisanomisperustetta. Irtisanomisperusteen olemassaolo oikeuttaa työnantajan tekemään työsopimukseen olennaisiakin muutoksia yksipuolisesti irtisanomisen vaihtoehtona irtisanomisaikaa noudattaen.
Hyvinvointialueelle liikkeenluovutuksella siirtyneiden työsopimusten ehtojen on lain mukaan pitänyt pysyä ennallaan. Hyvinvointialueelle uusina työntekijöinä palkattavien työntekopaikan työnantaja sen sijaan saa määritellä tarpeensa mukaan. Työnantajalla voi olla tarve teettää työtä laajallakin alueella eri toimipaikoissa. Laissa tai työehtosopimuksissa ei säädetä siitä, miten laaja työssäkäyntialue voi olla. Tulkinta-apua voisi hakea työttömyysturvaan liittyvästä työssäkäyntialueen käsitteestä, joka on julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa säädetty 80 kilometriksi työntekijän asuinpaikasta. Työssäkäyntialueen laajuuden tarkoituksenmukaisuus tulee arvioitavaksi lähinnä työn teettämisen tarpeen, lepoaikojen toteutumisen ja esimerkiksi työehtosopimukseen perustavien matkakustannusten korvaamisen perusteella.