Kolmikantainen työryhmä valmisteli lakimuutokset, jotka liittyvät työelämän tasapaino -direktiivin täytäntöönpanoon ja perhevapaauudistukseen. Lisäksi työryhmä tarkasteli nykyistä työlainsäädäntöä suhteessa hallituksen tavoitteisiin, jotka liittyvät työelämän ja perheiden tasa-arvon parantamiseen.
Työ- ja elinkeinoministeriö asetti työryhmän toimikaudelle 3.12.2019–31.12.2021. Työryhmä luovutti mietintönsä ministeriölle 14.12.2021. Työryhmä ei esitä lainsäädäntömuutoksia työlainsäädäntöön hallitusohjelman kirjauksista. Mietintö sisältää eriävän mielipiteen ja täydentävän lausuman.
Työryhmän tehtävänä oli valmistella työelämän tasapaino -direktiivin täytäntöönpanon edellyttämät lakimuutokset, jotka kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön toimialaan. Direktiivissä säädetään isyysvapaasta, vanhempainvapaasta, omaishoitovapaasta, joustavista työjärjestelyistä sekä perhevapaita käyttävien ja joustavia työaikajärjestelyjä hyödyntävien oikeussuojasta. Kyse on vähimmäisvaatimuksista, joiden tavoitteena on edistää miesten ja naisten tasa-arvoa työelämässä sekä helpottaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista.
Direktiivi pannaan Suomessa täytäntöön perhevapaauudistuksen yhteydessä. Perhevapaauudistus tulee voimaan 1.8.2022. Uudistuksella pyritään lisäämään tasa-arvoa sekä perheiden arjessa että työelämässä. Naisten asema työmarkkinoilla parantuu, kun perhevapaat jakautuvat kahden vanhemman välillä tasaisemmin. Tämä vaikuttaa myös asenteisiin, mikä puolestaan voi vähentää naisiin kohdistuvaa syrjintää työelämässä.
Työryhmä selvitti hallitusohjelman kirjausten mukaisesti
Mietinnössä todetaan, että Suomen lainsäädäntö mahdollistaa jo nykyisin osa-aikatyön. Lisäksi perhevapaauudistus ja työelämän tasapaino -direktiivin täytäntöönpano parantavat pienten lasten vanhempien mahdollisuuksia tehdä osa-aikatyötä.
Työsopimuslain mukaan raskaana olevat ja perhevapaita käyttävät ovat nykyisinkin tehostetun työsuhdeturvan piirissä. Perhevapaata käyttäneet ovat myös työhön paluun jälkeen erityissuojatussa asemassa. Tasa-arvolaissa kielletään sukupuoleen perustuva syrjintä ja työntekijän asettaminen epäedullisempaan asemaan raskauden, synnytyksen tai vanhemmuuden perusteella.
Työryhmässä oli erilaisia näkemyksiä siitä, tulisiko raskaus- ja perhevapaasyrjinnän sääntely sisällyttää työsopimuslakiin. Työsopimuslakiin ei kuitenkaan mietinnössä ehdota muutoksia. Syrjinnän torjuminen edellyttää työelämän asenteiden ja käytäntöjen muuttumista. Tasa-arvolain mahdollisten muutostarpeiden osalta asian selvittäminen kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan.