Työryhmä ehdottaa, että lastensuojelun jälkihuoltoa uudistetaan tavoitteelliseksi ja räätälöidyksi nuorten aikuistumisen ja itsenäistymisen tueksi.
Tätä varten säädettäisiin erillislaki, joka tukee nuoria aikuisia, jotka ovat aikaisemmin olleet lastensuojelun sijoittamina tai muuten rinnastettavissa tuohon ryhmään. Tavoitteena on, että jokaisella nuorella on mahdollisuus edetä kohti koulutusta ja työtä.
Samalla kun lastensuojelun jälkihuolto muuttuisi eteenpäin katsovaksi aikuistumisen tueksi, sen painopistettä siirrettäisiin sosiaalihuollosta siihen kytkeytyviin muihin palveluihin.
Aikuistumisen tuki sisältäisi esimerkiksi seuraavia kokonaisuuksia: asunnon hankkiminen ja asumisen tuki, arjessa toimimisen tuki, talous- ja velkaneuvonta, tukihenkilö, toimeentulon turvaaminen, vapaa-ajan ja harrastusten tukeminen, psykososiaalinen tuki, kuntoutus ja päihdekuntoutus sekä opiskelujen ja työllistymisen tuki ja valmennus.
Aikuistumisen tukeen olisi subjektiivinen oikeus 18-24-vuotiaalla nuorella.
Uuden lainsäädännön toimeenpanoa tuettaisiin poikkihallinnollisella aikuistumisen tuen ohjelmalla. Eri hallinnonalojen irrallisten palvelujen sijaan tarvitaan kokonaisvaltaista ja koordinoitua yhteistyötä.
Lisäksi työryhmä ehdottaa, että nykyinen jälkihuollon taloudellinen tuki arvioidaan ja uudistetaan se nuorten aikuistumisen taloudelliseksi tueksi. Tällä tarkoitetaan, että tarkennettaisiin lainsäädäntöä, joka koskee taloudellisen tuen myöntämistä, itsenäistymisvarojen kerryttämistä sekä taloudellisen neuvonnan antamista.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän tehtävänä oli selvittää, kuinka lastensuojelun jälkihuoltoa pitäisi uudistaa aikuistumisen tueksi. Työryhmän puheenjohtajana toimi professori Juho Saari Tampereen yliopistosta. Työryhmä työskenteli 21.1.–19.4.2019.
Lue lisää: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161637/STM_Rap_2019_43_Lastensuojelun_jalkihuollon_uudistamistyoryhman_loppuraportti.pdf?sequence=1&isAllowed=y