Useassa kunnassa kamppaillaan vaikean taloustilanteen kanssa. Tämä näkyy muun muassa yt-neuvottelujen määrissä.
KT:n selvitysten mukaan yt-neuvottelujen määrä kuntaorganisaatioissa on ollut laskussa vuodesta 2013 lähtien aina viime vuoteen saakka. Nyt määrä näyttää kääntyvän jälleen kasvuun.
– Kuntatalouden heikentynyt ja eriytynyt tilanne aiheuttaa tarpeen sopeuttaa työvoimakustannuksia, toteaa työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.
KT:n joulukuussa 2018 tekemässä tiedustelussa 20 kuntaorganisaatiota arvioi joutuvansa käymään yt-neuvotteluja tänä vuonna henkilöstömenosäästöjen saavuttamiseksi. Arvio kuitenkin ylittyy, sillä jo nyt ainakin 22 kuntaorganisaatiota on ilmoittanut kuluvan vuoden aikana käytävistä yt-neuvotteluista.
Neuvotteluja käyviin lukeutuu sekä suurempia kuntia ja kaupunkeja että pieniä kuntia. Mukana on myös useita sote-kuntayhtymiä, esimerkiksi Kymsote, jossa henkilöstön vähennystarve on noin 500 henkeä.
Kaikkiaan henkilöstön vähennystarve voi olla muutamia tuhansia 2-3 vuoden aikana.
Suurella osalla kunnista ja kuntayhtymistä on huono talousvuosi takanaan ja säästötarpeet ovat ilmeiset. Tämän vuoksi yt-neuvottelujen tarve voi vielä kasvaa, mikäli julkinen talous edelleen kiristyy.
– Siksi Säätytalon hallitusneuvotteluista tarvitaan nyt kuntataloutta vahvistavia toimia, painottaa työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.Tulevassa hallitusohjelmassa pitää KT:n mielestä turvata kuntien riittävä perusrahoitus palvelujen kysyntää vastaavalle tasolle, jotta kuntatalous olisi vakaa ja ennustettava.
Myös ensi talvena käytävillä työehtosopimusneuvotteluilla on oma vaikutuksensa: jos sopimusratkaisut eivät pysy erittäin maltillisina, tiukentuu kuntaorganisaatioiden taloustilanne entisestään.
Jyty on ottanut kantaa asiaan, lue lisää: